10.4.2019

Taide takaisin kouluun

Millainen olisi tulevaisuuden koulu, jossa taideaineiden määrä olisi vuosikymmenten takaisessa vahvuudessaan? Mihin sellaista uudenlaista koulua tarvitsisimme? Suomessa on aina arvostettu taitoa ja luovuutta, koettu taiteen voima kansakunnan rakentajana sekä designin noste kansainvälisen kilpailukyvyn turvaajana. Nyt koulujen taide- ja taitoaineiden tuntimäärä on pohjalukemissaan, vaikka luovuuden merkitys kansakunnan hyvinvoinnin ja talouden perustana on tutkimuksissa todettua ja asiantuntijatahoilla tunnustettu. Ristiriita tulevaisuuden tarpeiden ja koulun realiteettien välillä on suuri.

Moni vaaliuurnilla juuri käynyt kansalainen on itse elänyt ajan, jolloin jokaiselle oli tarjolla taideaineita läpi koko koulutaipaleen. Nyt peruskoulun voi päättää nuori, joka on opiskellut näitä aineita ammattitaitoisen aineenopettajan johdolla vain muutaman viikkotunnin seitsemännellä luokalla. Viime vuosikymmenten koulutuslinjaukset ovat heikentäneet taide- ja taitoaineiden asemaa kouluopetuksessa.

Koulutuksen, luovuuden, innovaatioiden puolestapuhujia löytyy nyt yli puoluerajojen mutta tiedostetaanko, että taide- ja taitoaineiden asema kouluissa on ahtaammalla kuin koskaan. Niiden asema jatkossa riippuu poliittisista linjoista ja päättäjien arvovalinnoista.


Taidekasvatus rakentaa tulevaisuuden taitoja

Luovuus ja innovointi ovat ratkaisevan tärkeitä taitoja yhä kiihtyvällä vauhdilla tapahtuvien muutosten ja monimutkaistuvien yhteiskunnallisten ja sosiaalisten haasteiden edessä. Tulevaisuuden kansalaiset tarvitsevat luovia ja yhteistoiminnallisia ongelmanratkaisutaitoja, joita taide- ja taitoaineiden opetus edistää.

Nopeasti uudistuvat luovat alat ja kulttuuriteollisuus ovat olennaisia suomalaisessa kansantaloudessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Niitä tarvitaan kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Taideaineet tukevat kuvallisen ja audiovisuaalisen luku- ja ilmaisutaidon oppimisen lisäksi myös kulttuurista ja sosiaalista kehitystä. Ne antavat valmiuksia myös mediasisältöjen kriittiseen arviointiin ja luomiseen. Nämä ovat välttämättömiä kansalaistaitoja ja luovat tulevaisuuden taitoja jatko-opintojen, muuttuvan työelämän ja kansainvälistymisen kannalta. Taide- ja taitoaineita opiskellaan yhä enemmän erilaisissa teknologisissa ympäristöissä, mikä edistää valmiuksia innovatiiviseen työelämään ja luovaan yrittäjyyteen.


Napapiirin yläasteen seitsemäsluokkaiset Stop motion -animaation teossa (2019). Kuva: Anniina Koivurova

Taidekasvatus ja erityisesti koulujen kuvataideopetus on keskeinen kriittisen lukutaidon ja visuaalisen osaamisen kehittämisessä. Internetin, sosiaalisen median ja erilaisten painettujen medioiden ymmärtäminen visuaalisesti vaikuttavina kanavina on kansalaistaito, jota tulee opettaa. Nyt vaalien alla Suomessa on uutisoitu vaalityötä tekeviin henkilöihin kohdistuvista uhkailuista ja aggressiosta. “Vaaliraivoa” on lietsottu myös visuaalisella kuvastolla ja visualisoivilla mieli- ja kielikuvilla. Lapset ja nuoret ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, he ovat osa näitä foorumeita.

Tarvitsemme kuvataideopetusta ja ammattitaitoisia kuvataidekasvattajia vastaamaan moninaisiin visuaalisen kulttuurin nykyilmiöihin. Kuvataide on oppiaine, joissa näitä ilmiöitä voi käsitellä lasten ja nuorten kanssa rakentavasti.


Taide- ja taitoaineiden merkittävä vaikutus oppilaiden hyvinvointiin ja kouluviihtyvyyteen

Huoli nuorten syrjäytymisestä ja pahoinvoinnista on aiheellinen niin koulussa kuin sen ulkopuolella. Taiteen terveysvaikutuksista on lukuisia viimeaikaisia tutkimuksia. Tutkimuksissa on osoitettu, että luovan ilmaisun lisääminen kouluissa edistää kouluhyvinvointia ja -viihtyvyyttä. Oppilaat oppivat ottamaan enemmän vastuuta omasta oppimisestaan ja osaavat ilmaista itseään paremmin.

Taideaineille on ominaista omien vahvuuksien tunnistaminen, näkyväksi tekeminen ja jakaminen. Kyky luovaan ajatusten ja ideoiden kehittämiseen yhteistyössä muiden kanssa muodostavat osaamisperustan kaikille koulutusaloille ja tulevaisuuden ammateille. Taidekasvatus tuottaa merkittävää positiivista vaikutusta sosiaaliseen ja akateemiseen kehitykseen, todetaan myös laajassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (Bowen & Kisida, 2019), jossa oli mukana yli 10.000 koululaista 42:stä koulusta. Taide- ja taitoaineissa osaamisen kehittymiseen vaikuttaa erityisesti työskentelytavat sekä oppijan ja ympäristön vuorovaikutus. Tutkimuksissa on osoitettu, että näissä aineissa oppimisen yksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta ja hyvinvointia. Tämä käy ilmi Lapin yliopistossa julkaistussa “Suhteessa maailmaan. Ympäristöt oppimisen avaajina” (toim. Granö, Hiltunen & Jokela 2018) teoksessa, jonka artikkelit käsittelevät paikka- ja tilannesidonnaisuutta oppiainerajat ylittäen. Teos aukaisee luokkahuoneen ovea moninaisiin oppimisympäristöihin ja tilanteisiin ja se on laadittu edistämään eheyttävien opetus- ja oppimiskäytäntöjen vakiintumista koulujen arkeen. Tässä korostuu taideaineiden merkitys oppilaiden henkilökohtaisessa elämässä, osallistumisessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.

Edelliseen hallitusohjelmaan (2015–2018) sisältyi kärkihanke, jolla pyrittiin parantamaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lapsille ja nuorille. Näiden ja laajemmin taide- ja kulttuurikasvatuksen edistämiseen liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi on Suomeen perustettu Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorio.

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta on mukana observatorion toiminnassa. Observatorio esittää vuosiluokkien 1–10 oppilaille harrastustunteja koulupäivän yhteyteen seuraavalle hallituskaudelle. Joustavan koulupäivän nimellä kulkeva esitys on jo saanut tukijoita yli puoluerajojen, mutta sen toteutuminen ei ole vielä taattu. Joustava koulupäivä olisi toteutuessaan tärkeä uudistus. Harrastustoiminnan ohjaamisesta tulee luonnollisesti vastata alan ammattilaiset ja yhteistyö koulujen taide- ja taitoaineiden opettajien kanssa tukee toimintaa molempiin suuntiin. Tutkijoina korostammekin taidekasvatuksen aseman vahvistamisen tärkeyttä kaikille annettavassa yleissivistävässä koulutuksessa, jota harrastustunnit tukevat ja täydentävät. Kokonaisuudessa on kyse merkittävästä investoinnista paitsi lasten ja nuorten hyvinvointiin, kouluiloon, myös kansakunnan tulevaisuuteen.


Kohti tulevaisuuden koulua

Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmassa painotetaan tietojen ja taitojen lisäksi tulevaisuuden oppimistaitojen merkitystä. Lisäksi tuodaan esille tarve yhteisöllisemmän ja osallistavamman toimintakulttuurin edellytysten luomiseen. Laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen ja yhteisöllisyyden rakentaminen eivät toteudu kuitenkaan valinnaisuutta korostavassa ja kilpailuun kannustavassa ilmapiirissä. Taide- ja taitoaineiden asema on koulujen tuntikehyksissä ahtaalla, tämän lisäksi valinnaisaineina oppiaineet joutuvat kilpailemaan keskenään toisensa poissulkien.

Talvitaiteen tekeminen koulupihalla kannustaa yhteistoiminnallisuuteen ja nauttimaan tuloksista kaikin aistein (2016). Kuva: Antti Stöckell

Näemme huolestuttavana myös kehityksen, jossa koulutuksellinen tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus koko maan alueella on vaarantunut: valinnaisuudet toimivat hyvin vain riittävän suurissa kouluissa. Tämä vaikuttaa suoraan taideopetuksen tasoon, kun ammattitaitoiset taideaineiden opettajat eivät vähenevien viikkotuntien puuttuessa työllisty peruskouluihin ja lukioihin. Tulevaisuuden koulussa kaikki oppilaat tavoittavaa taideaineiden opetusta on lisättävä.

Yksi ratkaisu taide- ja taitoaineiden aseman vahvistamiseksi on lukiodiplomin kehittäminen osana lukiokoulutusta ja ylioppilastutkintoa. On tärkeää, että korkeakouluihin hakevien opiskelijoiden osaamisen tunnistamisessa ja arvioinnissa huomioidaan myös taide- ja taitoaineiden lukiodiplomien avulla osoitetut valmiudet jatko-opintoihin. Uudistuksella olisi vaikutusta myös perusopetukseen ja heijastusta aina varhaiskasvatukseen saakka taide- ja taitoaineiden arvostuksen lisääntymisen myötä. Olemmekin käynnistäneet yhteistyön Aalto-yliopiston kanssa osana Helsingin yliopiston hallinnoimaa laajaa kansallisen arviointiosaamisen hanketta. Erityisenä taidekasvatuksen kehittämiskohteenamme on kuvataiteen lukiodiplomin arviointiosaamisen ja -perusteiden kehittäminen.

Nykyisellään taide- ja taitoaineiden tuntimäärä on vähäinen verrattuna 60-, 70- ja 80-lukuun. Lisäksi esimerkiksi 80-luvun koululaisilla oli tarjolla runsaammin taitoaineiden kerhoja ja harrastustoimintaa koulun jälkeen. Ne lopetettiin 90-luvun laman aikaan. Eduskuntavaalien tulos vaikuttaa pitkällä tähtäimellä siihen, millainen koulutaival taataan tuleville koululaisille. Nyt valittava eduskunta tulee laatimaan uusia koulutuspoliittisia linjauksia hallitusohjelmaan. Nyt valittavat edustajat päättävät seuraavista koulu-uudistuksista ja siitä, löytyykö taiteelle vahvempi suunta takaisin kouluun.

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, kuvataidekasvatus
Professori Mirja Hiltunen, professori Timo Jokela, yliopistonlehtori Maria Huhmarniemi, yliopistonlehtori Anniina Koivurova, yliopistonlehtori Elina Härkönen, yliopisto-opettaja Antti Stöckell ja yliopisto-opettaja Marjo Pernu

1 kommentti:

  1. Elämä on hyvä, jos sinulla on rakkaasi, sanon tämän, koska kun minulla oli ongelmia rakastajani kanssa, en koskaan nähnyt elämää hyvänä asiana, mutta kiitos Temple Of Answerin tohtori Obodon auttamaan minua loitsemaan loitsuani 48 tunnin kuluessa. Mieheni jätti minut toisen naisen jälkeen 7 vuoden avioliiton jälkeen, mutta tohtori Obodo auttoi minua välittämään magian, joka toi hänet minulle 48 tunnin kuluessa. En kerro lisää itsestäni, mutta suosittelen vain niitä, joilla on ongelmia suhteissa tai avioliitossa, ottamaan yhteyttä Dr. Obodoon käyttämällä näitä tietoja;
    (templeofanswer@hotmail.co.uk)
       Whatsapp: + 2348155425481

    VastaaPoista