21.3.2018

Kirjastoon kohdistuu myönteisiä muistoja ja odotuksia


Lapin korkeakoulukirjaston avajaispuhe 21.3.2018


Meillä on uusi Lapin korkeakoulukirjasto, joka omalla kehittämistoimillaan ja yhteistyössä korkeakouluväen ja opiskelijoiden kanssa rakentuu upeaksi erilaisia lukijoita ja tutkijoita ja kirjoittajia palvelevaksi.

Kirjasto on ihmiskunnan muisti. Ihmiskunnan kertomukset säilyvät, siirtyvät ja karttuvat kirjastojen avulla sukupolvelta toiselle.

Mitä kirjasto meille merkitsekään? Emme ehkä huomaakaan sen arvoa ja merkitystä, jos emme pysähdy miettimään, millaisia odotuksia ja muistoja kirjasto heijastaa.

Kirjasto heijastaa runsaasti myönteisiä muistoja ja odotuksia:

1) Kun aikamme on muuten hektistä ja kiireistä, kirjastossa on rauha – ainakin kirjastopalvelujen käyttäjien ja asiakkaiden näkökulmasta.

2) Kirjastoon on helppo tulla. Se ei maksa mitään ja se sijaitsee lähellä, omien toimitilojemme ytimessä ja se on aina auki.

3) Kirjastossa käynti ja kirjastossa olo on yleensä täynnä lupauksia: kirjasto tarjoaa lupauksia lukukokemuksista, jotka voivat viedä tieteellisen tiedon ja faktojen maailmaan, mutta myös historiallisiin aikakausiin, luonnon ihmeisiin, tekniikan maailmaan tai romanttiseen seikkailuun. Eikä lukevan ihmisen tarvitse koskaan olla ikävystynyt.

4) Kirjasto on tärkeä kohtaamispaikka ja yksinäisyyden lievittäjä. Kirjasto on paikka, jonne voi tulla, vaikka lukemaan lehtiä, kohtaamaan toisia, hankkimaan tutkimus- ja opinaiheita, mietiskelemään ja tunnustelemaan omia mielenkiinnon kohteita. Inspiroitumaan. Tai sitten vain lukemaan tenttiin tai hakemaan lähdekirjallisuutta opinnäytetyöhön.

5) Kirjasto edesauttaa sivistyksellisen ja tiedollisen tasa-arvon toteutumista. Meillä kaikilla on tasavertainen oikeus tietoon ja ihmiskunnan henkiseen perintöön. Kun haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa ihmiset eivät syrjäydy, sivistyksen on oltava kaikkien ulottuvilla. Kirjasto on juuri tarjonnallaan ja palveluillaan korvaamaton oppimisen ja sivistyksen kehto.

6) Kirjasto tukee sekä korkeakoulumme opiskelijoiden ja henkilökunnan oppimista, opetusta, taiteellista toimintaa, tuktimusta, TKI-toimintaa ja julkaisemista, myös elinikäistä oppimista sekä avaa ja vahvistaa tietoyhteiskuntaa verkkopalveluineen.

Tänään on ilmassa toive siitä, että kirjasto edelleen säilyy perinteisenä ja kodikkaana, sivistyksen vaalijana ja perinteisten muistojen olohuoneena. Sen rinnalla odotamme kirjaston uusiutuvan virtuaalikirjastona kaikkine uusiutuvine laitteineen ja uusine aineistomuotoineen. Kirjaston odotetaan tukevan korkeakoululaitostamme siihen kohdistuvien uusien haasteiden kohtaamisessa.

Kirjaston ydinmerkitys on kokemus, jonka kirja ja lukeminen – onpa luettavana sitten artikkeli tai kirja, verkossa tai painettuna - antavat kirjaston käyttäjille, lukijalle. Monille lukeminen johdattelee kirjoittamiseen – siihen tekstin syntymisen prosessiin, joka on meille kaikille korkeakouluyhteisössä niin tuttua.

Kirjasto, kirjat, lukeminen ja kirjoittaminen ovat kulttuuria, joka auttaa meitä kaikkia, nostaa meitä kaikkia. Niiden myötä syntyy sellaista kanssakäymistä ja inhimillistä toimintaa, jossa välittyvät ihmisten tunteet ja ihmisyys.

Elämän kirjaan tarvitaan aina uusia asioita, eikä kirjastojen työ ihmisten - opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden - hyvinvoinnin eteen koskaan vanhene.

Kaiken tietoyhteiskunta- ja tietoverkkopuheen hengästyttävyyden jälkeen on hyvä rauhoittua tunnelmaan, jota korkeakoulukirjastomme tarjoaa. Syventyessään lukemaan kirjastoasiakkaamme puolestaan antavat erityisen merkityksensä kirjastolle.

Kirjasto yhdistää meitä. Täällä voimme olla yksin ja yhdessä.

Kaarina Määttä,
Vararehtori, Lapin yliopisto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti