16.3.2015

Julkaisufoorumi - mitä siitä kannattaa tietää


Laura Tiitinen kirjoitti mielenkiintoisesti aikaisemmin julkaistussa blogikirjoituksessaan tutkijan tarpeesta tai roolista olla mukana sosiaalisessa mediassa. Kiinnostuin kirjoituksesta erityisesti sen alusta, johdannosta: "Miksi käytän kallisarvoista työ- ja vapaa-aikaani kirjoitellakseni tällaisia blogikirjoituksia? Väitetään, että jos haluaa vakavasti otettavaksi akateemikoksi, niin tulisi käyttää sekin aika kansainvälisten artikkeleiden lukemiseen ja kirjoittamiseen."

Kaikenlaisella kirjoittamisella on arvoa pelkästään jo siksi, että kirjoittaminen kehittää kirjoittajaa. Jos tiede ja tutkimukset tulevat kansankielelle ja populaariin muottiin, se palvelee monia tarkoituksia ja täydentää yliopistojen kuvaa tiedon tuottajana, yhteiskunnallisena vuorovaikuttajana. Kuitenkin Suomessa voimiaan keräilee kehittyvä järjestelmä, joka nykyisellään ja lähitulevaisuudessa arvostaa enemmän sellaista tieteellistä julkaisemista, joka tähtää korkealle: korkeatasoisille kansainvälisille ja kansallisille foorumeille. Järjestelmä on hieno ja tarkoituksenhakuinen, mutta täysin ongelmaton se ei ole.


Mikä on julkaisufoorumi?


Suomessa julkaisufoorumin tieteenaloittainen asiantuntijapaneeli jakaa kansainväliset ja kansalliset julkaisukanavat tasoluokkiin. Ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja nyt uuden päivitysarvioinnin myötä tämän vuoden alusta käynnistyi uusi kausi. Tätä luokitusta koordinoi Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV). Julkaisukanavia tai näitä "foorumeita" ovat sarjat, lehdet ja kirjakustantajat. Tasoluokat 2 ja 3 ovat korkeatasoisimmat ja arvostetuimmat foorumit. Nämä ovat pääosin kansainvälisiä julkaisukanavia. Tasoluokassa 1 on tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen erikoistuneita foorumeita. Ja taso 0 sisältää paikallisia foorumeita, jotka eivät täytä esimerkiksi vertaisarviointia koskevia kriteereitä, joita vaaditaan tasolla 1.

Julkaisufoorumijärjestelmällä on tavoitteensa. Sillä haluttaisiin kannustaa mm. suomalaisen tieteellisen tutkimuksen laadun kehittymiseen niin, että se ylittäisi useammin kansainväliset kynnykset. Opetus- ja kulttuuriministeriö on huolestunut, kuinka Suomi on viime aikoina menettänyt asemiaan kansainvälisessä tiedevertailussa, ja julkaisufoorumimalli nähdään tätä korjaavana kannustinjärjestelmänä. Järjestelmähän vaikuttaa yliopistojen rahoituksen osuuksiin, jolloin yksittäisen tutkijan motivoiminen jää näiden organisaatioiden intresseiksi. Se, miten kannustin onnistuu tai toimii, jakaa mielipiteitä - rajustikin.


Haasteellinen tulosten mittari


Suomen julkaisukanavien vaatimustasoa rinnastettiin vuoden 2014 päivitysarvioinneissa Norjassa ja Tanskassa vallassa oleviin tilastoihin, joissa ylimpien tasojen vaatimukset ovat olleet tiukemmat. Vuoden 2014 panelisteilla on ollut käytössään julkaisukanavien pudotustavoitteita ja julkaisijakiintiöt. Tästä ulkopuolisen on helpompi hahmottaa kuinka tasoista halutaan rakentaa pyramidin muotoista mallia ja kärkeen pääsee vain ani harva. Näin ollen luokituksen korkeimmalta tasolta on tippunut entiseen verrattuna sellaisiakin julkaisukanavia, joiden toiminta on pysynyt ennallaan ja laatu samana, mutta kyseinen pudotustavoite on sanellut toisin. Ja näin myöskään tämä ei ole julkaisijoille suoranainen kannustinjärjestelmä, jolloin olisi mahdollista kehittää toimintaansa ja kivuta tasoilla ylemmäs - ei ilman jonkun toisen syrjäytymistä.

Kattavaa ja täysin tyhjentävää julkaisijaluokitusta on äärimmäisen vaikea tehdä jo pelkästään sen vuoksi, että tieteenalat ovat erilaisia julkaisukäytännöiltään ja kulttuureiltaan. Tieteenalan valtajulkaisukieli asettaa jo haasteita, kun julkaisufoorumimalli suosii kansainvälistä julkaisemista, jossa julkaisukielenä toimii pääasiassa englanti. Englanti ei taas palvele kaikkia tieteenaloja samalla tavoin.

Koko tieteen kenttä on jaettu 23:een eri alaan, joihin luokiteltuja julkaisukanavia on arvioitu erikseen. Sekin on toki aiheellinen kysymys, mahtuvatko kaikki oleelliset tieteenhaarat näiden otsakkeiden alle vai jääkö jokin oleellinen tieteenala suuremman vangiksi, ilman itsenäistä tunnustusta? Tällaisesta väliinputoajasta on meille läheisenä esimerkkinä matkailu, jonka tieteellisyys on joissain keskusteluissa kyseenalaistettu täysin.

Seuraavan kerran päivitysarviointi on suunniteltu vuodelle 2018, jossa tasot 2 ja 3 arvioidaan uudelleen, ja tieteenalojen eriarvoisuutta pyritään jälleen tasaamaan. Miten se onnistuu ja mikä muuttuu? Tulevaisuuteen jää paljon nähtävää.


Yliopistojen rahoitusmalli ja julkaisufoorumi


Julkaisuilla on siis suhteellisen uutukainen rooli yliopistojen rahoitusmallissa: vuositasolla puhutaan noin 200 milj. liikkuvasta eurosta, joille varmasti on ottajansa. Julkaisujen perusteella tulevaan rahoitukseen vaikuttavat julkaisujen määrän lisäksi TSV:n painokertoimet eri julkaisufoorumitasoilla julkaistuille kirjoituksille: tässä erikseen ovat lisänä monografiat, jotka kerrotaan pisteytyksessä neljällä. Nämä tasokertoimet tulevat olemaan entistä merkitsevämpiä vuoden 2017 alusta. Malli siis kehittyy eikä ole stabiili, vaan asettaa kentän eri toimijoille (mm. yliopistot, julkaisijat, kirjastot) uusia haasteita ja tarvetta seurata aktiivisesti sen kehityskulkua.


Tutkija ja julkaisufoorumi 



Aivan kuten Tiitinen sanoo: ”Jokainen tutkimuksestani kirjoittama kirjoitus on käyntikortti. Se kertoo lukijalleen siitä, mitä tutkin ja tiedän, millaisista aiheista minua voisi pyytää johonkin puhumaan tai kirjoittamaan.” Ja näin tutkija on askeleen lähempänä kehittyneempää viestintää, joka kaiken lisäksi palvelee laajempaa yleisöä kuin mitä tieteellinen julkaisija voi tarjota.

Julkaisufoorumimallia onkin pidetty liian karkeana työkaluna arvioimaan yksittäisen tutkijan ansioita. On edelleen siis tärkeää, että tutkijat tuottavat kaikenlaista tekstiä: blogeja, kolumneja, pakinoita, koska tutkijan terveisille löytyy lukijansa ja kysyntänsä. Tiedettä ja tietoa ei ole tarkoitettu vain erottautuvalle tiedeyhteisölle, vaan sen tarkoitus on myös palvella kaikenlaisia ihmisiä, koko yhteiskuntaa. Ja koska kirjoittaminen kehittää kirjoittajaa, varmasti kehitys heijastuu myös tieteellisen tiedon esittämistavassa. Edelleen tämä näkyy tuotetun tieteellisen tiedon laatuna, joka vie tutkimusta tavoitellulle kansainväliselle tasolle. Ja laatu on se nimenomainen tavoite, jota julkaisufoorumimalli yrittää kannustaa tiedeyhteisöä tavoittelemaan.



Anne Ruonala
Lapin yliopistokustannus
Lapland University Press

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti