30.1.2014

YLIMIELINEN TIEDEKIELI



--- Habermasin on tarkoitus ensinnäkin osoittaa, että kommunikatiivisen rationaalisuuden käsitteen implikoima moniuloitteinen rationaalisuus on sisäänrakennettu jo moderniin elämänmuotoon ja sen uusintamiseen. [1]

En tajua! [2] Miksi tieteellinen teksti on usein kirjoitettu niin vaikeasti ja vierasperäisiä sanoja käyttäen, ettei normaali ihminen ymmärrä sitä?

Tieteen vaikeaselkoisuuden syiksi tulee mieleen pari selitystä, joista kumpikaan ei yllätä ketään.

1. Tieteen ei ole tarkoituskaan olla ymmärrettävää. Tieteen normiksi hyväksytty, yli mielen menevä, kieli on keino osoittaa ylemmyyttä ja erottautua “muusta porukasta”. Nämä muut ovat sellaisia, jotka eivät ymmärrä. Näin tieteilijä saa itsensä vaikuttamaan muita älykkäämmältä.

2. Tiedettä tehdään monella kielellä. Tekstiä kirjoittaessa tieteilijät lukevat eri kielisiä kirjoituksia, joihin viittailevat tekstissään. Kirjoittaja ei aina osaa tai vaivaudu suomentamaan kaikkia sanoja. Kaikille maailman sanoille ei myöskään ole suomennoksia olemassa.

Savolaiset ovat keksineet kieliongelmiin jo aikaa sitten ratkaisun. Savossa saa keksiä itse nimiä asioille, joiden virallisia nimiä puhuja ei tiedä. Lisäksi Savossa asiat selitetään arkisesti. Tällaisen umpisavolaisen kylän kasvatin on käännettävä asiat savoksi, jotta ne uppoavat tajuntaan. Tästä syystä vaadinkin savolaisuuden tulkitsemista kommunikaatio-ongelmaksi, jonka vuoksi voin anoa tiedeseminaareissa savonkielistä tulkkausta. [3]

Yllä oleva vaikeaselkoinen tiedeteksti kuuluu savoksi seuraavalla tavalla:

Haapermaasin tarkotuksena ol ensinnä näättää, jotta yhteyvenpijon järkevän uattelun arvelema monenlaine järissäänolo on pantu sissään jo nykyaekaseen elämänmännöön. 

No niin. Nyt tuli asiaan joku roti!


Väliäkö vaikeaselkoisuudella?

Akateeminen vaikeaselkoisuus ei ole vain minun ongelmani. Suurempi probleemi on se, että opiskeltuaan vuositolkulla lukemaan ja kirjoittamaan akateemista munkkilatinaa, opiskelijat voivat oppia sen. Yliopistoista valmistuu maistereita, jotka ovat oikeiden ihmisten kanssa tekemisissä. He työskentevät muun muassa kouluissa, sosiaali- ja mielenterveystoimistoissa, vankiloissa sekä sairaaloissa [4]. Kariseeko kaikki vaikeaselkoisuus maisterista valmistumispäivänä?

Valmistumisen jälkeinen työympäristö vaikuttaa myös siihen, mongertaako maisteri vai osaako puhua ihmisten kielellä. Julkishallinnon organisaatiot ovat vaikeaselkoisuudessa surullisen kuuluisia. Tässä linkissä esimerkkejä.


Lisäys 31.1.2014
Selvityslautakunta toimitti 30.1.2014 Opetus- ja kulttuuriministerille hyvän virkakielen toimintaohjelman, jossa vastuutetaan oppilaitoksia seuraavasti:
”tärkeää on kiinnittää huomiota myös siihen, että huomattava osa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja oppilaitosten opiskelijoista valmistuu julkishallinnon tai julkisia palveluita tarjoavan yrityksen palvelukseen. Siksi myös opetukseen tulisi sisällyttää tietoa kielestä ja kielenhuollosta valmennuksena oman alan työhön.” (s.25)

Laura Tiitinen
YTM, tutkija
Lapin yliopisto



[1] Kangas, Risto 2000: Jurgen Habermas ja modernin projektin puolustamisen vaikeus. Teoksessa Heiskala, Risto (toim.) sosiologisen teorian nykysuuntauksia. Gaudeamus. s. 206.

[2] Kankaan Ristokin myöntää jo tekstinsä otsikossa, että hirveän vaikeaa on Habermasin puolustaminen. En yhtään ihmettele...

[3] Savo viäntyy tiedekieleksi aivan mainiosti. Ensimmäinen savonkielinen kandidaatin tutkielma hyväksyttiin Helsingin yliopistossa vuonna 2013 Ylen uutinen aiheesta: Kantituatintutkiilma kirjutettu savolaismurttiilla

[4] Vaikeaselkoisuus ei suinkaan koske vain sosiaalityötä. Sosiaalityössä käytetty kieli ei ole akateemisista oppiaineista edes vaikeimmasta päästä. Siitä huolimatta ihmiset puhuvat normaalielämässä ihan toisenlaista kieltä. Näiden kahden kieliympäristön välillä liikkuminen ei aina ole helppoa. Eikä ole varmasti helppoa “kielenvaihtamisen” opettaminenkaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti