23.12.2013

Yhteiskunnan mustelmat

Kuka pelkää kateudesta vihreää saivartelijaa?


Sosiaalityö on harvoin julkisuudessa. Eli se on julkisuuden marginaalissa. Marginaali on se suora viiva, jonka opettaja käski vetää koepaperin oikeaan reunaan. Marginaalin toinen puoli oli omistettu äidinkielenopettajan kannustuspuheenvuoroille. Sinne oli kirjoitettu punakynällä: Voi Laura, mitähän sinustakaan ikinä tulee… tai olisit nyt kerrankin pysynyt asiassa.


Miksi sosiaalityö kelpaa harvoin julkisuuteen? Noh, kun kukaan ei ymmärrä, mitä sosiaalityössä tehdään. Ja sitä on ollut vaikea selittää, koska työssä käsiteltävät asiat eivät ole yksinkertaisia. Sosiaalityössä työskennellään usein ihmiselämän ikävien, ahdistavien ja monimutkaisten asioiden parissa.[1] Sosiaaliset ilmiöt eivät ole mustavalkoisia. Ne ovat sinipunakirjavia ja muuttuvat pirulaiset vihertäviksi hetken päästä. Ihmiset eivät halua katsoa niitä. Ne herättävät tuskaisia muistoja. Niiden katsominen hävettää.


Muuttuvat vihreiksi


Olen kateellinen, kun monilla muilla ammattiryhmillä on omat julkimot. Poliiseilla on valistushaikuja kirjoittelevat sedät, komeat macho-uniformupoliisit televisiossa ja nettipoliisi. Psykiatreilla on Sinkkonen ja Furman. Lääkäreillä Kiminkinen.[2] Julkisuudesta puuttuvat machosossu, hassusossu ja puhuin suuni puhtaaksi-sossu.


Sen lisäksi, ettei julkisuus aina ota sosiaalityötä riemumielin vastaan, eivät työntekijät ole kovin hanakasti sinne pyrkimässä. Tähän on kymmeniä eri syitä. Yksi niistä on saivartelijat.  


Saivartelijat ovat elämää latistavia punakynäkommentteja, sivusta huutelijoita, koko elämän kriitikkoja. He odottavat piippu tanassa jokaista toisin tekijää, jotta pääsevät ampumaan ensimmäisenä. Heitä on sosiaalialan sisä- ja ulkopuolella. Aina on joku pielessä. Oli pilkkuvirheitä ja käytettiin vääriä termejä. Ei tullut napakymppi ei. Mikään muu ei kelpaa.


Saivartelijat saavat liikaa valtaa, koska he mölisevät eniten ja ampuvat koviten. Kannustavat sanat kuiskataan.


Suomalainen hyväksyntä osoitetaan hymähtämällä hiljaisesti tietokoneen kelmeässä valossa.






P.S. Hyi, hyi ja soo soo, minulle! Käytin sanaa sossu (x 3). Se ei kuulemma ole soveliasta. Asiakkaat saavat kutsua sosiaalityöntekijöitä sossuksi, mutta muut eivät saa tehdä niin, koska se on halventavaa. Muistakaa se!


[1] Yleisimpiä sosiaalityössä käsiteltäviä ilmiöitä ovat: mielenterveys- ja päihdeongelmat, vanhemmuus ja lasten kasvatus, sairaudet, riippuvuudet, taloudelliset vaikeudet ja väkivalta.


[2] Mitä yhteistä mainitsemillani ammattikuntia edustavilla julkimoilla on? Ovat kaikki miehiä. Sosiaaliala on naisvaltainen. Montako naisprofessionaalijulkimoa tulee äkkiseltään mieleen?


Laura Tiitinen
Tutkija
Lapin yliopisto



Kuva: Suat Eman / FreeDigitalPhotos.net

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti